Chapter 7

Poikani, noudata minun sanojani ja kätke mieleesi minun käskyni.

Noudata minun käskyjäni, niin saat elää, säilytä opetukseni kuin silmäteräsi.

Sido ne kiinni sormiisi, kirjoita ne sydämesi tauluun.

Sano viisaudelle: "Sinä olet sisareni", kutsu ymmärrystä sukulaiseksi,

että varjeltuisit irstaalta naiselta, vieraalta vaimolta, joka sanoillansa liehakoitsee.

Sillä minä katselin taloni ikkunasta ristikon läpi,

ja minä näin yksinkertaisten joukossa, havaitsin poikain seassa nuorukaisen, joka oli mieltä vailla.

Hän kulki katua erään naisen kulmaukseen ja asteli hänen majaansa päin

päivän illaksi hämärtyessä, yön aikana, pimeässä.

Ja katso, nainen tulee häntä vastaan, porton puvussa, kavala sydämeltä.

Hän on levoton ja hillitön, eivät pysy hänen jalkansa kotona;

milloin hän on kadulla, milloin toreilla, ja väijyy joka kulmassa.

Hän tarttui nuorukaiseen, suuteli häntä ja julkeasti katsoen sanoi hänelle:

"Minun oli uhrattava yhteysuhri, tänä päivänä olen täyttänyt lupaukseni.

Sentähden läksin ulos sinua vastaan, etsiäkseni sinua, ja olen sinut löytänyt.

Olen leposijalleni peitteitä levittänyt, kirjavaa Egyptin liinavaatetta.

Vuoteeseeni olen pirskoitellut mirhaa, aloeta ja kanelia.

Tule, nauttikaamme lemmestä aamuun asti, riemuitkaamme rakkaudesta.

Sillä mieheni ei ole kotona, hän meni matkalle kauas.

Rahakukkaron hän otti mukaansa ja tulee kotiin vasta täydenkuun päiväksi."

Hän taivutti hänet paljolla houkuttelullaan, vietteli liukkailla huulillansa:

äkkiä hän lähti hänen jälkeensä, niinkuin härkä menee teuraaksi, niinkuin hullu jalkaraudoissa kuritettavaksi,

niinkuin lintu kiiruhtaa paulaan; eikä tiennyt, että oli henkeänsä kaupalla, kunnes nuoli lävisti hänen maksansa.

Sentähden, poikani, kuulkaa minua, kuunnelkaa minun suuni sanoja.

Älköön poiketko sydämesi tuon naisen teille, älä eksy hänen poluillensa.

Sillä paljon on surmattuja, hänen kaatamiaan, lukuisasti niitä, jotka hän on kaikki tappanut.

Hänen majastaan käyvät tuonelan tiet, jotka vievät alas tuonelan kammioihin.