| Chapter 140 |
1 | Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi. |
2 | Päästä minut, Herra, pahoista ihmisistä, varjele minut väkivaltaisilta miehiltä, |
3 | jotka ajattelevat sydämessään pahaa ja joka päivä yllyttävät sotaan. |
4 | He hiovat kielensä niinkuin käärmeet, kyykäärmeen myrkkyä on heidän huultensa alla. Sela. |
5 | Suojaa minut, Herra, jumalattomien käsiltä, varjele minut väkivaltaisilta miehiltä, jotka tahtovat saada minun jalkani lankeamaan. |
6 | Nuo ylpeät virittävät minulle ansoja ja pauloja, levittävät verkkoja minun tielleni, asettavat minulle pyydyksiä. Sela. |
7 | Minä sanon Herralle: "Sinä olet minun Jumalani". Herra, ota korviisi minun rukousteni ääni. |
8 | Herra, Herra, sinä minun väkevä apuni, sinä suojaat minun pääni taistelun päivänä. |
9 | Herra, älä salli, mitä jumalattomat haluavat, älä anna heidän aikeittensa onnistua; muutoin he ylvästelevät. Sela. |
10 | Sattukoon minun saartajaini omaan päähän onnettomuus, jota heidän huulensa hankkivat. |
11 | Tulkoon tulisia hiiliä heidän päällensä; hän syösköön heidät tuleen, vesivirtoihin, joista he älkööt nousko. |
12 | Kielevä mies ei ole pysyvä maassa; väkivaltaista ajaa onnettomuus ja iskee iskemistään. |
13 | Minä tiedän, että Herra ajaa kurjan asiaa, hankkii köyhille oikeuden. |
14 | Totisesti, vanhurskaat saavat kiittää sinun nimeäsi, ja oikeamieliset saavat asua sinun kasvojesi edessä. |