| Chapter 77 |
1 | Veisuunjohtajalle; Jedutunin tapaan; Aasafin virsi. |
2 | Minä korotan ääneni Jumalan puoleen ja huudan; minä korotan ääneni Jumalan puoleen, että hän minua kuulisi. |
3 | Ahdistukseni aikana minä etsin Herraa; minun käteni on yöllä ojennettuna eikä väsy; minun sieluni ei lohdutuksesta huoli. |
4 | Minä muistan Jumalaa ja huokaan; minä tutkistelen, ja minun henkeni nääntyy. Sela. |
5 | Sinä pidät minun silmäni valveilla; minä olen niin levoton, etten voi puhua. |
6 | Minä ajattelen muinaisia päiviä, ammoin menneitä vuosia. |
7 | Minä muistan yöllä kanteleeni, minä mietiskelen sydämessäni, ja minun henkeni tutkii: |
8 | Hylkääkö Herra ikiajoiksi eikä enää osoita mielisuosiota? |
9 | Onko hänen armonsa mennyt ainiaaksi, onko hänen lupauksensa lopussa polvesta polveen? |
10 | Onko Jumala unhottanut olla armollinen, onko hän vihassaan lukinnut laupeutensa? Sela. |
11 | Minä sanoin: tämä on minun kärsimykseni, että Korkeimman oikea käsi on muuttunut. |
12 | Minä muistelen Herran tekoja, minä muistelen sinun entisiä ihmetöitäsi. |
13 | Minä tutkistelen kaikkia sinun töitäsi, minä mietin sinun suuria tekojasi. |
14 | Jumala, sinun tiesi on pyhä; kuka on jumala, suuri niinkuin sinä, Jumala? |
15 | Sinä olet Jumala, joka teet ihmeitä, sinä olet ilmoittanut voimasi kansojen seassa. |
16 | Käsivarrellasi sinä lunastit kansasi, Jaakobin ja Joosefin lapset. Sela. |
17 | Vedet näkivät sinut, Jumala, vedet näkivät sinut ja vapisivat, ja syvyydet värisivät. |
18 | Pilvet purkivat vettä, pilvet antoivat jylinänsä, sinun nuolesi lensivät. |
19 | Sinun pauhinasi ääni vyöryi, salamat valaisivat maan piirin, maa vapisi ja järkkyi. |
20 | Meren halki kävi sinun tiesi, sinun polkusi läpi suurten vetten, eivätkä sinun jälkesi tuntuneet. |
21 | Sinä kuljetit kansasi niinkuin lammaslauman Mooseksen ja Aaronin kädellä. |