| Chapter 64 |
1 | Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi. |
2 | Kuule, Jumala, minun ääneni, kun minä valitan, varjele minun elämäni vihollisen pelosta. |
3 | Kätke minut pahain seuralta, väärintekijäin riehuvalta joukolta, |
4 | jotka hiovat kielensä kuin miekan, jännittävät jousensa, nuolinaan karvaat sanat, |
5 | salaa ampuaksensa nuhteettoman. He ampuvat häntä äkisti eivätkä kavahda. |
6 | He pysyvät lujina pahoissa aikeissaan, he kehuvat, kuinka he virittävät pauloja, he sanovat: "Kuka ne näkee?" |
7 | He miettivät vääryyksiä: "Meillä on juoni valmiiksi mietittynä". Syvä on miehen sisu ja sydän. |
8 | Mutta Jumala ampuu heidät nuolella, äkisti kohtaavat heitä iskut. |
9 | He joutuvat kompastukseen, heidän oma kielensä langettaa heidät; kaikki, jotka heidät näkevät, nyökyttävät ilkkuen päätään. |
10 | Ja kaikki ihmiset peljästyvät; he julistavat Jumalan töitä ja ottavat vaarin hänen teoistansa. |
11 | Vanhurskas iloitsee Herrassa ja turvaa häneen, ja kaikki oikeamieliset kerskaavat. |