| Chapter 12 |
1 | Veisuunjohtajalle; matalassa äänialassa; Daavidin virsi. |
2 | Auta, Herra, sillä hurskaat ovat hävinneet, uskolliset ovat kadonneet ihmislasten joukosta. |
3 | He puhuvat valhetta toinen toisellensa, puhuvat liukkain huulin, kaksimielisin sydämin. |
4 | Hävittäköön Herra kaikki liukkaat huulet, kielen, joka kerskuen puhuu, |
5 | ne, jotka sanovat: "Kielemme voimalla me olemme väkevät; huulemme ovat meidän tukemme; kuka on meille herra?" |
6 | "Kurjien sorron tähden, köyhien huokausten tähden minä nyt nousen", sanoo Herra, "tuon pelastuksen sille, joka sitä huoaten ikävöitsee". |
7 | Herran sanat ovat selkeitä sanoja, hopeata, joka kirkkaana valuu sulattimesta maahan, seitsenkertaisesti puhdistettua. |
8 | Sinä, Herra, varjelet heitä, suojelet hänet iäti tältä sukukunnalta. |
9 | Yltympäri jumalattomat rehentelevät, kun kataluus pääsee valtaan ihmislasten seassa. |