| Chapter 32 |
1 | Kun nuo kolme miestä eivät enää vastanneet Jobille, koska hän oli omissa silmissään vanhurskas, |
2 | vihastui buusilainen Elihu, Baarakelin poika, joka oli Raamin sukua; Jobiin hän vihastui, koska tämä piti itseään Jumalaa vanhurskaampana, |
3 | ja tämän kolmeen ystävään hän vihastui, koska he eivät keksineet vastausta, jolla olisivat osoittaneet Jobin olevan väärässä. |
4 | Elihu oli odottanut vuoroa puhuakseen Jobille, koska toiset olivat iältään häntä vanhemmat. |
5 | Mutta kun Elihu näki, ettei noilla kolmella miehellä enää ollut sanaa suussa vastaukseksi, vihastui hän. |
6 | Niin buusilainen Elihu, Baarakelin poika, lausui ja sanoi: "Nuori minä olen iältäni, ja te olette vanhat; sentähden minä arkailin ja pelkäsin ilmoittaa tietoani teille. |
7 | Minä ajattelin: `Puhukoon ikä, ja vuosien paljous julistakoon viisautta`. |
8 | Mutta onhan ihmisissä henki, ja Kaikkivaltiaan henkäys antaa heille ymmärrystä. |
9 | Eivät iäkkäät ole viisaimmat, eivätkä vanhukset yksin ymmärrä, mikä on oikein. |
10 | Sentähden minä sanon: Kuule minua; minäkin ilmoitan, mitä tiedän. |
11 | Katso, minä olen odottanut, mitä teillä olisi sanomista, olen kuunnellut teidän taitavia puheitanne, kunnes olisitte löytäneet osuvat sanat. |
12 | Niin, minä tarkkasin teitä; mutta katso, ei kukaan ole Jobin sanoja kumonnut, ei kukaan teistä voinut vastata hänen puheisiinsa. |
13 | Älkää sanoko: `Meitä vastassa on ilmetty viisaus, vain Jumala voi hänet torjua, ei ihminen`. |
14 | Minua vastaan hän ei ole todisteita tuonut, enkä käy hänelle vastaamaan teidän puheillanne. |
15 | He ovat kauhistuneet, eivät enää vastaa; sanat puuttuvat heiltä. |
16 | Odottaisinko minä, kun he eivät puhu, kun he siinä seisovat enää vastaamatta? |
17 | Vastaanpa minäkin osaltani, minäkin ilmoitan, mitä tiedän. |
18 | Sillä minä olen sanoja täynnä, henki rinnassani ahdistaa minua. |
19 | Katso, minun rintani on kuin viini, jolle ei reikää avata, se on pakahtumaisillaan niinkuin nuorella viinillä täytetyt leilit. |
20 | Tahdon puhua, saadakseni helpotusta, avata huuleni ja vastata. |
21 | En pidä kenenkään puolta enkä ketään ihmistä imartele. |
22 | Sillä en osaa imarrella; silloin Luojani ottaisi minut kohta pois." |