| Chapter 15 |
1 | Sitten teemanilainen Elifas lausui ja sanoi: |
2 | "Vastaako viisas tuulta pieksämällä, täyttääkö hän rintansa itätuulella? |
3 | Puolustautuuko hän puheella, joka ei auta, ja sanoilla, joista ei ole hyötyä? |
4 | Itse jumalanpelonkin sinä teet tyhjäksi ja rikot hartauden Jumalaa rukoilevilta. |
5 | Sillä sinun pahuutesi panee sanat suuhusi, ja sinä valitset viekasten kielen. |
6 | Oma suusi julistaa sinut syylliseksi, enkä minä; omat huulesi todistavat sinua vastaan. |
7 | Sinäkö synnyit ihmisistä ensimmäisenä, luotiinko sinut ennenkuin kukkulat? |
8 | Oletko sinä kuulijana Jumalan neuvottelussa ja anastatko viisauden itsellesi? |
9 | Mitä sinä tiedät, jota me emme tietäisi? Mitä sinä ymmärrät, jota me emme tuntisi? |
10 | Onpa meidänkin joukossamme harmaapää ja vanhus, isääsi iällisempi. |
11 | Vähäksytkö Jumalan lohdutuksia ja sanaa, joka sinua piteli hellävaroin? |
12 | Miksi sydämesi tempaa sinut mukaansa, miksi pyörivät silmäsi, |
13 | niin että käännät kiukkusi Jumalaa vastaan ja syydät suustasi sanoja? |
14 | Kuinka voisi ihminen olla puhdas, kuinka vaimosta syntynyt olla vanhurskas! |
15 | Katso, pyhiinsäkään hän ei luota, eivät taivaatkaan ole puhtaat hänen silmissänsä, |
16 | saati sitten ihminen, inhottava ja kelvoton, joka juo vääryyttä niinkuin vettä. |
17 | Minä julistan sinulle, kuule minua, minä kerron, mitä olen nähnyt, |
18 | mitä viisaat ilmoittavat, salaamatta, mitä olivat isiltänsä saaneet, |
19 | niiltä, joille yksin maa oli annettuna ja joiden seassa ei muukalainen liikkunut: |
20 | `Jumalattomalla on tuska koko elämänsä ajan, ne vähät vuodet, jotka väkivaltaiselle on määrätty. |
21 | Kauhun äänet kuuluvat hänen korvissansa, keskellä rauhaakin hänet yllättää hävittäjä. |
22 | Ei usko hän pääsevänsä pimeydestä, ja hän on miekalle määrätty. |
23 | Hän harhailee leivän haussa: missä sitä on? Hän tuntee, että hänen vierellään on valmiina pimeyden päivä. |
24 | Tuska ja ahdistus kauhistuttavat häntä, masentavat hänet niinkuin kuningas valmiina hyökkäykseen. |
25 | Koska hän ojensi kätensä Jumalaa vastaan ja pöyhkeili Kaikkivaltiasta vastaan, |
26 | ryntäsi häntä vastaan niska jäykkänä, taajain kilvenkupurainsa suojassa; |
27 | koska hän kasvatti ihraa kasvoihinsa ja teki lanteensa lihaviksi, |
28 | asui hävitetyissä kaupungeissa, taloissa, joissa ei ollut lupa asua, |
29 | jotka olivat määrätyt jäämään raunioiksi, sentähden hän ei rikastu, eikä hänen omaisuutensa ole pysyväistä, eikä hänen viljansa notkistu maata kohden. |
30 | Ei hän pääse pimeydestä; tulen liekki kuivuttaa hänen vesansa, ja hän hukkuu hänen suunsa henkäyksestä. |
31 | Älköön hän turvatko turhuuteen - hän pettyy; sillä hänen voittonsa on oleva turhuus. |
32 | Mitta täyttyy ennen aikojaan, eikä hänen lehvänsä vihannoi. |
33 | Hän on niinkuin viinipuu, joka pudottaa raakaleensa, niinkuin öljypuu, joka varistaa kukkansa. |
34 | Sillä jumalattoman joukkio on hedelmätön, ja tuli kuluttaa lahjustenottajan majat. |
35 | He kantavat tuhoa ja synnyttävät turmiota, ja heidän kohtunsa valmistaa petosta.`" |