Chapter 12

Job vastasi ja sanoi:

"Totisesti, te yksin olette kansa, ja teidän mukananne kuolee viisaus!

Onhan minullakin ymmärrystä yhtä hyvin kuin teillä; en ole minä teitä huonompi, ja kuka ei moisia tietäisi?

Ystävänsä pilkkana on hän, jota Jumala kuuli, kun hän häntä huusi, hurskas, nuhteeton on pilkkana.

Turvassa olevan mielestä sopii onnettomuudelle ylenkatse; se on valmiina niille, joiden jalka horjuu.

Ja rauhassa ovat väkivaltaisten majat, turvassa ne, jotka ärsyttävät Jumalaa, ne, jotka kantavat jumalansa kourassaan." -

"Mutta kysypä eläimiltä, niin ne opettavat sinua, ja taivaan linnuilta, niin ne ilmoittavat sinulle;

tahi tutkistele maata, niin se opettaa sinua, ja meren kalat kertovat sinulle.

Kuka kaikista näistä ei tietäisi, että Herran käsi on tämän tehnyt,

hänen, jonka kädessä on kaiken elävän sielu ja kaikkien ihmisolentojen henki?" -

"Eikö korva koettele sanoja ja suulaki maista ruuan makua?"

"Vanhuksilla on viisautta, ja pitkä-ikäisillä ymmärrystä." -

"Jumalalla on viisaus ja voima, hänellä neuvo ja ymmärrys.

Jos hän repii maahan, niin ei rakenneta jälleen; kenen hän telkeää sisälle, sille ei avata.

Katso, hän salpaa vedet, ja syntyy kuivuus; hän laskee ne irti, ja ne mullistavat maan.

Hänen on väkevyys ja ymmärrys; hänen on niin eksynyt kuin eksyttäjäkin.

Hän vie neuvosmiehet pois paljaiksi riistettyinä ja tekee tuomarit tyhmiksi.

Kuningasten kurituksesta hän kirvoittaa ja köyttää köyden heidän omiin vyötäisiinsä.

Hän vie papit pois paljaiksi riistettyinä, ja ikimahtavat hän kukistaa.

Hän hämmentää luotettavain puheen ja ottaa pois vanhoilta taidon.

Hän vuodattaa ylenkatsetta ruhtinasten päälle ja aukaisee virtojen padot.

Hän paljastaa syvyydet pimeyden peitosta ja tuo valoon pilkkopimeän.

Hän korottaa kansat, ja hän hävittää ne, hän laajentaa kansakunnat, ja hän kuljettaa ne pois.

Maan kansan päämiehiltä hän ottaa ymmärryksen ja panee heidät harhailemaan tiettömissä autioissa.

He haparoivat pimeässä valoa vailla, ja hän panee heidät hoipertelemaan kuin juopuneet."